RSS

Kirjoittajan arkistot: Simo

Jumalan tuli sisimmässäsi

Päivästä päivään minä olen naurun aiheena, kaikki pilkkaavat minua. Aina kun avaan suuni, minun täytyy huutaa, minun täytyy kuuluttaa väkivaltaa ja sortoa! Herran sana tuo minulle pilkkaa ja herjaa joka päivä. Jer.20:7-8.

Jeremialle profeetan tehtävä oli raskas kutsumus. Hän joutui välillä jalkapuuhun, välillä kaivoon. Häntä pidettiin nälässä ja kohdeltiin kaltoin. Jeremialle tuli hetkiä, kun hän ei oikein kestänyt kaikkea tätä. Hän mietti, voisiko hän vetäytyä pois profeetan tehtävästä.

Mutta kun sanoin: ”Enää en halua ajatella häntä enkä puhua hänen nimissään”, tuntui kuin sisimmässäni olisi palanut liekehtivä tuli ja luuni olisivat hehkuneet. Viimeiseen saakka minä yritin tätä kestää, mutta enää en jaksa. Jer.20:9.

Sinäkin olet joutunut kokemaan pettymyksiä, kun sinun kutsumustasi ei ole otettu vakavasti. Sinua on väheksytty, jopa naureskeltu. Uskon ystävät ja seurakunta ovat torjuneet sinun näkysi. Sinäkin olet Jeremian tavoin miettinyt, josko voisit laittaa sivuun nuo tavoitteesi, joille ei löydy tilausta. Et ole saanut raivatuksi itsellesi mitään peltotilkkua, jota viljellä. Mitään kunnollista ovea ei ole auennut eteesi, että voisit ryhtyä työhön. Koskaan et ole kuullut rohkaisevaa sanaa, et saanut kannustusta. Sinun intosi hiipuu, kun joka puolelta saat kylmää vettä niskaan.

Mutta sydämesi tuhkan alla on hehkuva hiillos. Jumalan henki kehottaa: Kohenna hiillosta, puhalla se liekkiin: Siksi muistutan sinua, että puhaltaisit taas täyteen liekkiin sen Jumalan lahjan, jonka sait, kun siunasin sinut panemalla käteni sinun päällesi. 2.Tim.1:6 UT2020.

Ei se tuli, jonka Jumala on sytyttänyt, sammu noin vain ihmisten toimesta. Elia pyysi monta ruukullista vettä alttarinsa kastelemiseen, mutta ei ihmisten kaatama vesi sammuttanut Jumalan tulta.

Silloin Herran tuli iski alas. Se söi polttouhrin ja puut sekä alttarin kivet ja mullan ja nuoli ojasta veden. 1.Kun.18:38.

Luota sinäkin siihen, että Jumalan tuli sinun sydämesi alttarilla palaa sammumatta. Sinun näkysi odottaa aikaansa ja sinä saat vielä nähdä, kuinka Jumala ilmestyy. Sinä saat Jeremian tavalla uskoa:

Mutta Herra on kanssani kuin väkevä sankari, vihamieheni kaatuvat eivätkä voi minulle mitään. Heidän aikeensa epäonnistuvat, niin tyhmiä ne ovat, eikä sitä koskaan unohdeta, alinomaa he saavat kantaa häpeäänsä. Jer.20:11.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Jumalan tuli sisimmässäsi

Kirjoittanut : 9.5.2024 Kategoria/t: Profetia, Rohkaisu

 

Kristuksen läsnäolo

Nyt ei siis mikään tuomio uhkaa niitä, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen yhteydessä. Elämän antava Hengen lakihan on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. Room.8:1-2 UT2020.

Hiljentymishetkissäni saatan nähdä liikkuvaa valoa, jonka olen tulkinnut enkeleiden läsnäoloksi. Eivät ne varsinaisesti enkeleiltä näytä, mutta ilmiö antaa vähän kuin viitteitä siitä, että taivaalliset olennot pyörisivät ympärilläni. Jokin rauhan tunne niihin voi myös liittyä, mutta varsinaisesti sellainen rauhan tunne ympäröi minut, kun Jeesus itse on läsnä. Ehkä pitäisi kuitenkin puhua Pyhän Hengen läsnäolosta.

Hiljentymishetkistä vain tahtoo muodostua rutiinia. Luen määrätyt jaksot Raamattua ja rukoilen määrätyn ohjelman mukaan ensin läheisteni puolesta ja vähitellen laajempien ympyröiden hyväksi. Parhaat hetket syntyvät, kun eksyn mietiskelemään jotakin uusia kuvioita ja rukous tavallaan lakkaa. Tämä on se siunattu vaihe, kun rukoilija sulkee suunsa. Seuraava vaihe on kuunteleminen. Mikään ei tuo sellaista sisäistä rauhaa ja sydämen iloa kuin se, että Herra puhuu ja minä kuuntelen.

Martta sen sijaan hääräsi palvelemassa vieraitaan. Viimein hän pysähtyi ja kysyi: »Herra, eikö sinua haittaa, että siskoni jätti minut yksin palvelemaan sinua? Käske hänen auttaa.» Jeesus kuitenkin vastasi: »Martta, Martta, sinä huolehdit ja otat paineita monista asioista. Vain yksi asia on tarpeen. Maria valitsi hyvin, eikä hänen osaansa viedä häneltä.» Luuk.10:40-42 UT2020.

Onhan armoa, jos Herra puhuu. Ei sitä mistään hyllyltä oteta. Vaikka lukisi Raamattua tuntikausia, ei ole varmaa, että Pyhä Henki koskettaisi. Mutta on hyvä muistaa, että usko ei ole suorittamista. Se eroaa muista päivän askareista. Se on Vapahtajan läsnäoloa, se on pysähtymistä, se on sisäistä elämää. Se on antautumista Hengen vaikutukselle.

Ensirakkaus on helppo menettää. Mutta ensirakkaus Herraan uudistuu heti, kun saa kokea taivaallisen virkistymisen hetkiä ja levollisuus ja rauha syrjäyttää ohjelmallisen uskon. Efesolaisuus on monella tapaa aktiivista ja rikasta uskoa, mutta siinä on vaaransa: sisäinen mariamme vaihtuu häärääväksi martaksi. Lohdullista ja rohkaisevaa on tietää, että sisäinen marttamme vaikenee, kun Jeesus puhuu.

Tulkaa minun luokseni kaikki te, jotka olette uupuneet taakkanne alle. Minä annan teidän levähtää. Ottakaa minun taakkani hartioillenne ja katsokaa minusta mallia. Minä olen maltillinen ja sydämeltäni vaatimaton. Kun otatte minusta mallia, löydätte levon ja rauhan. Minun taakkani on kevyt ja hartioille sopiva. Matt.11:28-30 UT2020.

Copyright © 2024 Simo Papunen

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Kristuksen läsnäolo

Kirjoittanut : 7.5.2024 Kategoria/t: Rohkaisu, Uusi

 

Viidennen sinetin aika

Karitsa avasi viidennen sinetin. Silloin näin alttarin alla niiden sielut, jotka oli teurastettu Jumalan sanan ja heidän siitä antamansa todistuksen vuoksi. Ilm.6:9 UT2020.

Tiesitkö, että elämme nyt viidennen sinetin aikaa? Se alkoi jo ajat sitten, ehkä Ranskan vallankumouksen aikoina ja jatkuu vielä parisataa vuotta. Tarkkaa rajaa on vaikea määrittää – saattaa olla, että jakso alkaa jo ’pienestä jääkaudesta’ eli suurista nälkävuosista 1600-luvulta ja päättyy joskus 2100-luvulla. Tälle historian jaksolle on tunnusomaista, että ihmiset kuolevat kesken päiviensä, jotkut nälkään tai tauteihin. Pitää kuitenkin muistaa, että jo neljännen sinetin aikaa leimaa nälkä. Viidennen sinetin aikaan puhutaan ’tapetuista’, jolloin toiset kuolevat väkivaltaisesti joko sodissa tai onnettomuuksissa tai peräti itsemurhapommittajien uhreina. Minään menneinä historian aikoina ei ole tullut niin paljon ruumiita kuin nyt viidennen sinetin aikaan eikä niin paljon viattomia ihmisiä ole kuollut kasapäin kuin nyt. Terroristitkaan eivät saa niin paljon uhreja aikaan kuin abortit. Mutta tämä ei ole vielä suuren ahdistuksen aikaa. Uskovina voimme elää rukouksen hengessä ja Jumalan armosiipien suojissa hyvän elämän.

Elian maanpäällisen elämän loppuvaiheissa hän käytti saamiaan valtuuksia aika rajulla tavalla. Kuninkaan lähettämiä miehiä kuoli sata, kun Elia pyysi, että tuli taivaasta polttaisi kaikki kuninkaan lähettämät miehet (2.Kun.1:10,12). Tässä on yhtymäkohtia nykyaikaan ja jäin miettimään, mikä opetus tähän kätkeytyy. Ainakin voimme ymmärtää, että voimankäytöllä, väkivallalla ja tuhon tuottamisella emme voi edistää Jumalan asioita, emme ajaa hänen valtakuntansa tavoitteita. Eliakaan ei voittanut 100 miehen uhraamisella mitään. Näemme vastaavan tilanteen Uuden testamentin puolelta, kun Jeesus kulki Samarian halki:

Edellään hän lähetti viestinviejiä. Nämä lähtivät matkaan ja menivät erääseen samarialaiskylään valmistelemaan hänen tuloaan. Jeesusta ei kuitenkaan otettu vastaan, koska hän oli menossa Jerusalemiin. Kun hänen oppilaansa Jaakob ja Johannes saivat kuulla tästä, he kysyivät: »Herra, tahdotko, että käskemme tulen iskeä taivaasta ja tuhota heidät?» Luuk.9:52-54 UT2020.

Siinäpä Ukkosenjylinän pojat vauhdissa! Kuvaavaa on, miten Jeesus reagoi: Silloin Jeesus kääntyi ja moitti heitä. Hän jatkoi oppilaiden kanssa matkaa toiseen kylään. Luuk.9:55-56 UT2020.

Näemme Raamatusta myöhemmin, että apostolit palasivat Samariaan ja toivat mukanaan siunauksen, sen tulen taivaasta, minkä Jumala oli lähettänyt – Pyhän Hengen! Se oli rakentava tuli, ei tuhoava tuli. Mutta se oli opetuslasten kasvun tulosta, suotuisan kehityksen hedelmää. Sen aikuistumisen tuloksena syntyi opetuslapsia, joilla oli elämää suojeleva ja rakentava henki, ei rikki repivä ja tuhoa tuottava tuomion henki.

Tätä mekin tarvitsemme tänä viidennen sinetin aikakautena, kun tuhon voimat riehuvat valtoimenaan ja väkivalta rehottaa. Meidän tulee olla Pyhän Hengen täyttämiä Jumalan palvelijoita, jotka rakentavat, eivät riko. Meidän tulee tiedostaa, minkä hengen omat me olemme. Meidän tulee asettaa itsemme Jumalan palvelukseen hyvän sanoman kuuluttajiksi, sovituksen sanan esillä pitäjiksi.

Jumala, joka käski valon loistaa pimeydessä, valaisi näet myös meidän sydämemme. Hän tahtoi opettaa kaikki tuntemaan Jumalan kirkkauden, joka sädehtii Jeesuksen Kristuksen kasvoilta. 2.Kor.4:6 UT2020.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Viidennen sinetin aika

Kirjoittanut : 5.5.2024 Kategoria/t: Rohkaisu

 

Ei kasvua ilman tulta

Kun kuljet vesien halki, minä olen sinun kanssasi, kun virtojen poikki, ne eivät tempaa sinua mukaansa, kun astut tulen lävitse, sinä et pala eikä liekki sinua polta. Jes.43:2.

Lapsuudenkotini piha-alueella kasvoi iso mänty, jonka rungon ympäri ylettymiseen tarvittiin useammat kädet, lapsen käsiä varmaan viidet. Isoäitini oli varmaankin vaalinut männyn kasvua, sillä hänen kotonaan oli maankuulu vanha mänty. Hän toi idean mukanaan, kun tuli miniäksi taloon. Nämä kotoisat männyt eivät mitään jättipuita varsinaisesti ole, mutta Kaliforniassa kasvaa jättiläispunapuita, joita suomeksi kutsutaan myös mammuttipetäjiksi. Petäjä-sana ei ole sikäli osuva, että puu ei ole sukua männylle, vaikka se siltä näyttää – se on sypressi. Puu voi kasvaa lähes satametriseksi ja elää jopa tuhansia vuosia vanhoiksi yksilöiksi. Mielenkiintoista on sekin, että puu ei oikein pysty siementämään itselleen uutta kasvua ilman metsäpaloja. Vain kunnon kuumuus saa kävyt rakoilemaan niin että siemenet pääsevät putoilemaan maastoon.

Oletko sinä koskaan ollut uskonelämässäsi kuumissa paikoissa? Tänä päivänä voi helposti joutua kiusatuksi koulussa tai työpaikalla, miksei kotona ja seurakunnassakin. Jos ei varsinaisesti kiusata, saatetaan hiillostaa kuitenkin eri tavoin. Tehdään jäynää, juonitellaan, pilataan hankkeita, petetään luottamus. Toisinaan aiheutetaan tahallista vahinkoa. Kaikissa näissä ahdingoissa tarvitsemme kestäväisyyttä.

Ahdinko voi myös olla taloudellista. Tai jokin ihmissuhde aiheuttaa tuskaa. Ehkä sairaus yllättää. Silloin on hyvä tietää, että ahdinko on hengellisen elämän hedelmällisyyden tae.

Hän rohkaisee meitä kaikissa vaikeuksissamme, jotta häneltä saamamme rohkeuden turvin voimme rohkaista muita vaikeuksiin joutuneita. Mitä enemmän osallistumme Kristuksen kärsimyksiin, sitä enemmän hän rohkaisee meitä. 2.Kor.1:4-5 UT2020.

Sisäinen ahdinkomme pakottaa meidät kääntymään Jumalan puoleen ja tuskassamme huudamme taivasta avuksi ja rukoilemme lopulta huokaillen, ilman sanoja. Raamatun lupaus tällaiselle rukoilijalle on:

Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Minä olen hänen tukenaan ahdingossa, pelastan hänet ja nostan taas kunniaan. Ps.91:15.

Voimme siis joutua sellaisiin koettelemuksiin, että tuli, joka meitä korventaa, saa sydämen siemenet pullahtamaan esiin ja levittäytymään Hengen tuulissa ympäristöön. Emme siinä tulessa vahingoitu, päinvastoin – tulemme hedelmällisiksi.

Satraapit, käskynhaltijat, maaherrat ja kuninkaan hovimiehet kerääntyivät paikalle katsomaan miehiä ja havaitsivat, että tuli ei ollut pystynyt heihin: heidän partansa ja hiuksensa eivät olleet kärventyneet, heidän vaatteensa eivät olleet lainkaan vahingoittuneet, eikä heistä edes lähtenyt savun hajua. Dan.3:27.

Copyright © 2024 Simo Papunen

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Ei kasvua ilman tulta

Kirjoittanut : 3.5.2024 Kategoria/t: Rohkaisu, Uusi

 

Kuoronjohtajan kaunis elämä

Seuraavassa luetellaan temppelilaulajat ja heidän jälkeläisensä: Kehatin suvusta laulajana oli Heman, Joelin poika; hänen isoisänsä oli Samuel, tämän isä Elkana… 1.Aik.6:33-34.

Kukahan selittäisi minulle sen ristiriidan, että Samuelin isän mainitaan olleen efraimilainen (1.Sam.1:1)? Samuel oli kuitenkin leeviläinen, Kehatin jälkeläisiä, kuten käy ilmi Aikakirjoista (1.Aik.6:7-12). Muuten tämä sukupuu näyttää selkeältä, mutta Samuelin esi-isien nimiä kirjoitetaan vähän eri lukutavalla Samuelin kirjan alussa ja efraimilaisuus lienee johdettu asuinpaikan mukaan (1.Aik.6:46,51). Samuelin pojat olivat Joel ja Abia, mutta he ottivat lahjuksia ja antoivat vääriä tuomioita (1.Sam.8:3). Sen sijaan Heman, Joelin poika, oli kunnollinen. Hän toimi laulajana Salomon rakentamassa temppelissä ja hänestä sanotaan, että hän oli kuninkaan profeetta. Hänellä oli kaikkiaan neljätoista poikaa ja kolme tytärtä. Hänen poikiensa nimet luetellaan ensin kaikki ja sitten todetaan: Nämä kaikki olivat Hemanin, kuninkaan profeetan, poikia. Jumala oli näet luvannut nostaa Hemanin kunniaan ja oli antanut hänelle neljätoista poikaa ja kolme tytärtä. 1.Aik.25:5.

Näistä temppelilaulajista sanotaan, että he lauloivat ylistyslauluja pyhässä hurmoksessa (1.Aik.25:1). Heman on kuin vanhan liiton aikaan eksynyt uuden liiton uskova, joka Pyhän Hengen täyteydessä laulaa kiitoslauluja Herralle ja puhuu profeetallista sanaa niin kuninkaalle kuin kansallekin – vieläpä itselleen. Hän oli saanut Jumalalta henkilökohtaisen lupauksen, että Jumala nostaisi hänet kunniaan. Heman oli musiikillisesti taitava kuoronjohtaja ja häntä siunattiin myös isolla perheellä.

Mitä siis opimme tästä? Hyvät geenit ovat tärkeitä. Ne voivat hypätä yhden sukupolven yli, mutta pompahtaa pintaan taas seuraavassa. Geenejäkin tärkeämpää on omistautua Jumalan valtakunnan asialle ja palvella sen kutsumuksen mukaan, jonka on saanut. Heman kehitti musiikillisia lahjojaan ja myös opetti nuorempia. Temppelilaulajat eivät vain laulaneet, he myös kasvattivat tulevia laulajia. Heman ei ollut kapeakatseinen ihminen eikä nuottien vanki, vaan eli hengen vapaudessa ja kasvoi uskossa niin että saattoi palvella myös profeettana. Ehkä hän tietoisesti halusi jatkaa isoisänsä Samuelin jalanjäljissä. Eniten minua rohkaisee Hemanin henkilökohtainen jumalasuhde, josta heijastuu sama lämmin läheisyys Jumalan kanssa kuin isoisällään Samuelilla oli ollut.

Voisimmeko mekin laittaa hyvät geenimme töihin, arvostaa edeltä kulkeneita pyhiä, omistautua kutsumuksellemme, säilyttää ensirakkauden Herraan? Suokoon taivaan Jumala siunauksensa meille, että mekin voisimme elää arvokkaan elämän ja jättää hyvän esimerkin jälkipolville.

Nouse jaloillesi, sillä tulin antamaan sinulle tehtävän. Sinusta tulee minun palvelijani ja todistajani. Saat kertoa, mitä näit ja mitä vielä myöhemmin kerron ilmestyessäni sinulle. Ap.t.26:16 UT2020.

 
Kommentit pois päältä artikkelissa Kuoronjohtajan kaunis elämä

Kirjoittanut : 1.5.2024 Kategoria/t: Rohkaisu